Huivi lenkkimohairista

Ihan ensimmäinen blogijuttuni oli lenkkimohairista virkatusta ja karstatusta huivista. Siitä on aikaa jo - hyvänen aika - kolme ja puoli vuotta. Huivi on ihana, mutta liian pitkä. Käytän sitä kotona torkkupeiton ja huivin välimuotona. Ihanan pehmeään huiviin on kiva käpertyä vilpoisena syysiltana, kun sade ja tuuli vihmoo ulkona.

Olen tehnyt mohairhuiveja tuon ensimmäisen jälkeenkin, mutta eri langasta. Tuon ensimmäisen huivini lanka on uskomattoman pehmeää, kaunista ja myös laadukasta - huivi näyttää edelleen tosi hyvältä. En ole tehnyt sille mitään kolmeen vuoteen, paitsi tuulettanut ulkona. Nyt pikku karstaus toisi siihen vielä lisää pörröisyyttä. Lanka on Etelä-Afrikan Port-Elizabethissa sijaitsevan Adele’s Mohairin boucle kid mohair. Lanka on konekehrätty ja värjätty käsin. Siinä on 78 % mohairia, 13 % villaa ja 9 % nylonia. Yhdessä kerässä on 50 g/100 m lankaa.Värejä on yrityksen nettisivuilla 95 ja ne ovat toinen toistaan kauniimpia. 

Syksyn kylmyys innoitti minut hankkimaan langat uuteen huiviin, nyt värinä hempeän vihreä avocado. Vanhemman huivini väri on pale rust. Virkkasin huivin koukulla nro 7. Aloitin 35 kjs:lla ja jatkoin virkkaamalla toisesta ketjusilmukasta alkaen 34 kiinteää silmukkaa joka riville. Rivin loppuun tein kääntymistä varten ketjusilmukan. Huivi on helppo virkata ja isolla koukulla työ etenee nopeasti. Ainut ”haaste” on pitää silmukkamäärä ja siten työn leveys samana. Minä laskin silmukat melkein joka kerroksella. Se kannatti - huivi on minun tekemäkseni yllättävän suora. Toki - jos huivin karstaa - reunan pikku luikerrukset saa helposti piilotettua.

Lankaa kului yhteensä 4,5 kerää.

Huivin pituus ilman hapsuja on 130 cm. Hapsut tein kahdesta langanpätkästä - pujotin langan keskeltä huivin päätyyn ja vedin muodostuneesta lenkistä langat läpi ja kiristys. Otin kaksi lankaa käteen ja kieritin niitä toistensa ympäri. Sen jälkeen kieritin toiset kaksi ja kun päästin ne ”vapaaksi”, ne kietoutuivat yhteen. Tein vielä solmun hapsun päähän, se pitää hapsun kierteellä.

Nyt mietin, että jätänkö huivin tällaiseksi vai karstaanko sen pörröiseksi. Karstaamalla huivi myös venyy hiukan, se kannattaa ottaa huomioon huivia tehdessä. Tuo vanhempi huivini on siitä hyvä esimerkki. En osaa päättää… ehkä jätän huivin ensin näin ja siirrän lopullista päätöstä eteenpäin. 

Kumman Sinä valitsisit - huivi söpöillä bouclelenkeillä vai karstattu pörröhuivi?

Tunnelmallista syksyä!