Kuten ehkä tiedät käsitöilläni on avainlippu. Saadakseen avainlipun tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen pitää olla vähintään 50 %. Minimi on tuo 50, mutta miten pääsen lähemmäs sataa?
Valmistan VirkkausKoukussa-tuotteet itse, joten työ on kotimaista. Työn jälkeen merkittävin osuus on käyttämäni lanka. Pyrin valitsemaan kotimaisia lankoja tai lankoja, jotka on valmistettu ja värjätty Suomessa. Nippelit ja nappelit ovat yleensä ulkomaisia, mutta niiden osuus tuotteen kustannuksista jää onneksi melko pieneksi. Mutta kun lähdetään tavoittelemaan prosenttiosuutta lähempänä sataa kuin viittäkymmentä, alkaa pienilläkin asioilla olla merkitystä.
Silloin kun aloitin myymään tekemiäni käsitöitä, teetin postikortin kokoisia tuotelappuja. Suunnittelin nettipalvelussa kortin itse ja tilasin - sieltä mistä halvimmalla löysin. Kortti on ihan kiva, mutta ei kohtaa niiden arvojen kanssa, joita käsitöissäni haluan viestiä - kotimaisuus, ekologisuus ja laadukkaat materiaalit. Itse asiassa mikään noista ei taida toteutua ja sama juttu tuotteisiin ommeltavien logomerkkien kanssa. Virhevalinnat ovat harmittaneet minua ja paljon, mutta tilattujen tuotteiden käyttämättä jättäminen olisi ollut älytöntä haaskausta ja siitä vasta olisikin ekologisuus kaukana.
Nyt kortit alkavat olla loppu ja tuli tarve hankkia uusia. Halusin kortin materiaalista ekologisemman ja ehdottomasti kotimaisen. Hyvä vaihtoehto olisi ollut kääntyä paikallisen painotalon puoleen. Minulla ei kuitenkaan ollut valmista painomateriaalia, joten olen siirtänyt asiaa eteenpäin. Toki osaavaa apua suunnitteluun olisi varmasti löytynyt, mutta budjettini on pieni - sanoisinko tooosi pieni.
Sitten törmäsin Instagramissa hauskaan ideaan - seuraamani käsityöyrittäjä oli teettänyt leimasimen tuotelappujen tekoa varten. Olin törmännyt vanerisia leimasimia valmistavaan MOoCB:iin jo aiemmin etsiessäni kotimaisia logomerkkejä. Tässähän olisi hyvä mahdollisuus hoitaa molemmat samalla kertaa! Ja kun sekä logomerkki että tuotelappu on samasta paikasta, saisin niihin paremmin myös yhtenäisen linjan. Sekin kun oli aiemmin hukassa.
MOoCB:n takana on kuopiolainen yrittäjäpariskunta Iita ja Henri Sallinen. Yritys tekee logomerkkien ja leimasimien lisäksi mm. vanerilogoja sekä laserkaiverruksia ja -leikkauksia. Logomerkistä minulla oli jo ajatus, mutta erityisesti leimasimen suunnitteluun tarvitsin apua. Homma sujuikin yhteydenottoihin jälkeen mallikkaasti. Henri suunnitteli leimasimen toiveitani kuunnellen ja myös oma kädenjälkeni näkyy, sillä leimasimessa oleva sydän ja kulmien viivat olen piirtänyt ihan itse.
Olen puhunut kotimaisuusasteen lisäämisestä ja se on toki näillä uusilla tuotteilla hivenen kasvanut. Mutta miten tuo yksi mainitsemistani arvoista - ekologisuus? Ja myönnän heti alkuun - minä ja ekologisuus olemme vielä kovin, kovin kaukana toisistamme, mutta yritän tässäkin asiassa kehittää itseäni. Ekologisuuden arviointi on välillä haastavaa, varsinkin tällaiselle asiaan vähän vähemmän vihkiytyneelle. Monia asioita mainostetaan ekologisina, mutta mitä oikeasti on ekologisuus? Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu Finto määrittelee ekologisuuden näin; ”tuotteen, palvelun tai valinnan ympäristövaikutusten vähäisempi haitallisuus verrattuna muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin.”
No nythän tämä on helppoa - tuotteen ympäristövaikutusten haitallisuuden arviointi. Jatkoin googlailua ja löysin mielenkiintoisen artikkelin aiheesta Ylen sivuilta; ”Ekolangat arvioinnissa - onko ekologisempaa kuin suomenlammas?” Artikkelissa arvioidaan eri lankamateriaalien ekologisuutta. Pelkkä raaka-aineen arviointi ei riitä, pitää huomioida esimerkiksi kasvimyrkyt, joita käytetään tuotannossa. Ekologisuuden arvioinnissa lopulta kokonaisuus, raaka-aineen tuotannosta aina kuljetukseen loppukäyttäjälle asti, ratkaisee. Helpotuksekseni huomaan, että olen kuitenkin ollut pähkäilyjeni kanssa jonkin verran oikeilla jäljillä. Olen yrittänyt lähestyä asiaa lankojen osalta niin, että mitä kestävämpi ja pitkäikäisempi lanka ja siitä tehty tuote on, sitä parempi. Myös lähempänä tehty on yleensä parempi kuin kaukaa tuotu. Suosin luonnonkuituja, erityisesti kierrätysmateriaaleista tehtyjä. Ja tärkeimpänä - jos jokin tekele ei miellytä, puran sen ja käytän langan uudelleen. Eli lyhyesti pyrin suosimaan laadukkaita lähellä tuotettuja luonnonmateriaaleja.
Miten tässä projektissa ekologisuus onnistui? Laadukkaita materiaaleja - kyllä, luonnonmateriaaleja - osittain, lähellä tuotettua - kuopiolaisilta yrittäjiltä, joo tällaiselle Lappeenrannasta lähteneelle Kuopio on kovin lähellä, kierrätysmateriaalia - sitäkin, sillä tuotelapuissa käytän jatkossa materiaalina käytettyjä kirjekuoria ja pahvilaatikoita.
Mukavaa loppuviikkoa!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti